Juhlimme pian 100-vuotiasta Suomea

Kimpisen lukion Suomi 100 -gaala lähestyy. Juhlimme 4.12. Suomen satavuotispäivää. Millä mielellä itsenäisyyspäivää ja gaalaa odotetaan? Kimpaus haastattelee gaalan esiintyjiä.

Katariina Holm, musiikinopettaja

Mitä itsenäinen Suomi merkitsee sinulle?

Se merkitsee vapautta, turvaa ja vakautta.

Miten aiot viettää itsenäisyyspäivää?

Meinataan ensimmäistä kertaa nostaa lippu salkoon meidän uudessa kodissa, ja siinä lauletaan lippulaulut ja juodaan glögit pihalla. Viedään meidän sodassa olleille sukulaisille seppeleet haudoille ja käydään varmaan sankarihautausmaalla.

Syödään hyvin ja juodaan sampanjaa ja katsotaan varmaan linnanj uhliakin.

Millä mielin Suomi 100 -gaalaan?

Todella innokkaasti odotan gaalaa ja luulen, että siitä tulee hyvä juttu.

Minkälainen ohjelmanumero on luvassa?

Meillä on tulossa yksi suomalainen klassikkokuorokappale, Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle, joka esitetään kolmiäänisesti, Meillä on siinä opiskelijoita ja opettajia mukana jonkin verran, vaikka saisi olla enemmänkin. Sen verran on saatu porukkaa kasaan että hyvältä kuulostaa!

Kuvassa vasemmalla Eetu ja oikealla Eero.


Eetu Melanen ja Eero Kouvo, bändin jäsenet

Mitä itsenäinen Suomi merkitsee teille?

Eetu: Ei se nyt sillee henkilökohtasesti ihan älyttömän paljon merkitse.

Eero: Onhan se nyt hyvä et on itsenäinen maa, jotta voi sanoa olevansa suomalainen, eikä esimerkiksi ruotsalainen.

Miten aiotte viettää itsenäisyyspäivää?

Eetu: Kotona katsomassa linnan juhlia.

Eero: Katsomalla Tuntemattoman sotilaan.

Millä mielin olette menossa Suomi 100 -gaalaan?

Eetu: Iloisilla mielin.

Eero: Sama.

Minkälainen ohjelmanumero on luvassa?

Eetu: Muutama biisi eikä oikeestaan muuta.

Eero: Semmonen, mitä kukaa ei todennäkösesti haluu kuunnella, mut esiinnytään kuitekin nytte. Eli esitetää se kolme neljä biisiä, joista ihmiset kuuntelee puoltoista.

Elias Grudinschi, runojen lausuja

Mitä itsenäinen Suomi merkitsee sinulle?

Sehän on hyvä juttu, että kun Suomi on itsenäinen, voi kuuluttaa omaa ääntä ja saa vapaasti ajatella asioista omalla tavallaan. Ja sitten ei ole mistään muusta maasta riippuvainen, vaan saa itse tehdä omat päätökset. Eikä tarvitse miettiä, millä tavalla muu kansa uhkaisi, jos sanoisi jotain väärin, vaan voi vapaasti ajatella ja ilmaista omat mielipiteet.

Miten aiot viettää itsenäisyyspäivää?

No, en kai mitenkään sen kummemmin. Sain kutsun tonne linnan juhliin, niin totta kai pitää sinne mennä ja siellä sitten olen.

Millä mielin Suomi 100 -gaalaan?

Tosi hyvällä mielellä ja avoimin mielin ja innostuneena.

Minkälainen ohjelmanumero on luvassa?

Oon lukemassa siellä sellaisen runon, joka liittyy tähän Suomi 100 -teemaan.

Haastattelut ja kuvat: Emilia Pylkkänen ja Lisa Marie Rusanen

Ranskalaista ja suomalaista elämää

Elettyämme seitsemän päivää Ranskassa, tutustuimme täysin erilaiseen kulttuuriin. Haastattelimme isäntäperheitämme suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin eroavaisuuksista. Yksi mieleenpainuvimmista eroista oli täysin erilainen ruokakulttuuri. Ranskalaisissa talouksissa ruokaa syötiin paljon niukemmin ja harvemmin verrattuna suomalaisiin talouksiin. Ruokaa syötiin kolme kertaa päivässä kouluruoka mukaan laskettuna. Aamupalat olivat niukkia ja välipaloina toimivat suklaakeksit tai muut makeat herkut. Myös annoskoot lautasella olivat huomattavasti pienempiä.

Kouluruoka Ranskassa oli kuitenkin kattava ja täyteläinen, mutta heille se on kuitenkin maksullinen ruoka. Suomessa saamme ilmaisen kouluruoan, mutta sen monipuolisuus ei kuitenkaan ole samalla tasolla ranskalaisen kouluruuan kanssa. Haastateltuani pariani hän myös sanoi etteivät he itse ole tyytyväisiä heidän kouluruokaansa.  Tämä oli yllättävää, sillä heidän kouluruokansa oli monipuolinen sekä vaihtoehtoja joista valita oli paljon. Heillä oli ruokailussa myös jälkiruokaa, kuten suklaatäytteisiä munkkeja. Suomessa kouluruokalassa on tarjolla harvoin jälkiruokaa ja usein jälkiruokana toimii jokin hedelmä, esimerkiksi banaani. Tämä on kuitenkin terveellisyyden kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto. Muutenkin koen, että Suomessa syödään paljon terveellisemmin. Emme anna lapsillemme suklaakeksejä välipalaksi, vaan opetamme syömään terveellisesti ja täyttävästi.

Usein kulttuurissamme opitaan jo lapsena minimoimaan herkut ja erottelemaan ne normaalista ruuasta; esimerkiksi lapsena toimii herkkupäivät kerran viikossa, eikä makeita herkkuja oteta ennen kunnollista pääruokaa. Herkuttelu liittyi myös ainakin minun isäntäperheeni jokapäiväiseen elämään, sillä jokaisen päivällisen jälkeen otettiin jälkiruokaa.  Myös heidän myöhäinen ruokailun ajankohta kiinnitti huomioni; päivällinen syötiin myöhään illalla, jolloin itse suomalaisena olisin syönyt kevyen iltapalan.

Kyselin lähinnä pariltani koulunkäynnistä sekä siitä, mitä nuoret tekevät vapaa-ajalla ja sain kuulla, että koulu kestää keskimäärin 15 vuotta. Se aloitetaan 3-vuotiaana ja koulu päättyy 18-vuotiaana. On kuitenkin mahdollista lopettaa koulu jo 16-vuotiaana. Vapaa-ajalla nuoret tekevät samoja asioita kuin suomalaisetkin: juttelevat kavereidensa kanssa ja esimerkiksi parini kertoi soittavansa musiikkia sekä urheilevansa kavereidensa kanssa.

Vapaa-aika jäi kuitenkin ranskalaisilla nuorilla vähäiseksi, sillä koulupäivät ovat erittäin pitkiä. Parini normaali arkipäivä saattoi alkaa kello 7.00 (bussilla kesti 45min koululle) ja loppua 18.00. Tämä kuulostaa omaan korvaani erittäin pitkältä ajalta olla koulussa ja opiskella, sillä suomalaisen opiskelijan pisin koulupäivä on yleensä 8.00-16.00 (ja tämäkin tuntuu jo hyvin pitkältä ajalta olla koulussa).

Juteltuani ranskalaisten kanssa he sanoivat olevansa harmissaan siitä, ettei vapaa-ajalla kerennyt esimerkiksi harrastamaan kunnolla mitään koulusta aiheutuneen väsymyksen ja paineen takia. Oma parini kuitenkin opiskeli hyvin paljon ja esimerkiksi viikonloppuna hänen kotiinsa tuli opettaja, joka opetti hänelle matematiikkaa ja muita aineita. Tämä kuulosti oudolta itselleni, sillä Suomessa en tunne ketään kuka tekisi vastaavanlaisia asioita viikonloppuisin (lauantain aamuna). Tämä kuitenkin näytti olevan täysin normaalia Ranskassa, eikä parini venhemmatkaan “säälineet” häntä raskaasta kuormituksesta vaan päinvastoin olivat erittäin tiukkoja opiskelemisen suhteen. Suomessa suhtautuminen on paljon rennompaa ja annetaan enemmän nuoren tehdä ns omat valintansa. Ranskalaista elämää nähdessäni ymmärsin kuinka paljon vapaa-aikaa suomalaiset nuoret saavat.

Kristina Jylhä

Lukiolaisten retkiä lähihistoriaan

Torstaina 2.11.2017 Etelä-Karjalan lukiolaiset kokoontuivat Lappeenrannan urheilutalolle kolme tuntia kestävälle luennolle, joka järjestettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Tilaisuuden järjestivät Lappeenrannan ja Imatran Paasikivi-seurat. Tilaisuudessa kuultiin myös Rakuunasoittokuntaa.

Tilaisuudessa esiintyi yhteensä neljä asiantuntijaa: Ulla Appelsin osasi verrata omaa lukioaikaansa 1980-luvulla nykylukiolaisten maailmaan. Riitta Uosukainen oli rönsyilevä eteläkarjalainen tietopankki. Heikki Svinhufvud kertoi isoisänsä P. E. Svinhufvudin Siperian matkasta. Teemu Keskisarja oli suorasanainen historioitsija, jonka puhe upposi hyvin nuorempiin kuuntelijoihin.

Riitta Uosukaisen historialliset ystävät

Valtioneuvos Riitta Uosukainen on syntynyt vuonna 1942 Jääskessä. Ammatiltaan hän on opettaja. Uosukainen kertoi, että opiskelijoille on mahdottoman mukavaa olla puhumassa. Myöhemmin hän toimi kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustajana (1983-2003) ja puhemiehenä.      

Suomi 100 -luennossa Uosukainen kertoi P.E. Svinhufvudista, joka toimi Suomen tasavallan presidenttinä 1931-1937. Svinhufvud teki Suomen itsenäisyyden eteen paljon asioita ja kumosi mm. kieltolain, mikä oli Uosukaisen mukaan tärkeää.

Uosukainen mainitsi lisäksi Martti Häikiön Suomen leijona -kirjan (2017), jossa käsitellään esimerkiksi Svinhufvudin ja Carl Gustaf Mannerheimin välistä jännittynyttä suhdetta. Svinhufvud ja Mannerheim olivat vapauden aivot. Hän nosti esille myös naispoliitikon näkökulmaa käyttäen esimerkkinä suomalaista naiskansanedustajaa, Tekla Hultinia.

Kotkaniemi ja kirkkoherran kuuluisa isoisä

Heikki Svinhufvudin puhe käsitteli isoisäänsä P.E. Svinhufvudia (1861 - 1944), Ukko-Pekkaa, lähisukulaisen näkökulmasta. Luennoitsija kertoi mieleenpainuvasti Svinhufvudin lapsuudesta Sääksmäellä, lakimiehen urasta Venäjän vallan aikana ja Siperian karkoituksesta (1914 - 1917).

Myös Ellen-vaimon vahva rooli tuli esiin juuri Siperian vuosina: hän mm. salakuljetti rajan yli puretun haulikon vaatteissaan, jotta puoliso saattoi metsästää ankarissa oloissa ruokansa. Palatessaan Siperiasta Svinhufvudia puolestaan juhlittiin kansallissankarina, sekä Venäjän että Suomen puolella.

Heikki Svinhuvud totesi, että hän tuntee isoisänsä ajatuksia paremmin kuin moni nykylukiolainen oman pappansa. Onhan Suomen 3. presidentin elämää dokumentoitu paljon.

Luumäen Kotkanniemi oli presidenttiparin koti ja yhä tärkeä paikka pojanpojalle. Talon peruskorjaus on nyt valmistumassa, ja kuulijoita kutsuttiinkin tutustumaan tähän ainutlaatuiseen paikkaan.


Teemu Keskisarjan värikäs puhe upposi nuorisoon

Teemu Keskisarja on vuonna 1971 syntynyt historioitsija. Hän valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990 ja opiskeli myöhemmin historiaa Helsingin yliopistossa. Sieltä hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja Suomen historian tohtoriksi vuonna 2006.

Suomi 100 -luennossa Keskisarja käsitteli lähinnä polkua Suomen itsenäisyyttä kohti ja vaikeuksia, joita Suomi kohtasi matkan varrella. Luennon alkupuolella Keskisarja esitti kysymyksen: Oliko Suomi valmis itsenäisyyteen vuonna 1917? Hänen sanojensa mukaan Suomen itsenäisyys tuli monelle taholle hieman puun takaa, jonka vuoksi “itsenäistyminen meni vituiksi.”

Keskisarja pohti myös syytä vuonna 1918 syttyneeseen, 3 kuukautta kestäneeseen sisällissotaan; vuonna 1917 ihmisillä oli vain vähän keinoja selvitellä erimielisyyksiä, joka johti useisiin yhteenottoihin ja lopulta sotaan. Lopuksi hän muistutti siitä, että sodat eivät syty itsekseen, vaan ne syttyvät ihmisten toimesta.

Ulla Appelsin – Lappeenrannasta Ilta-Sanomiin

Juontajat Juho Kokko ja Seppo Kivimäki Ulla Appelsinin kanssa.

Päätoimittaja Appelsin aloitti puheen 1980-luvun aikoja muistelemalla. Puheessa Appelsin mietti, kuinka samankaltaista, vaikka silti niin erilaista elämä oli hänen lukioaikoinaan Lappeenrannassa. Moni asia on samoin kuin 30 vuotta sitten: Monari on edelleen olemassa ja satamasta saa vieläkin vetyjä.

Puhuja muistuttaa, ettei teini tuolloin osannut ajatella tapahtumien suuruutta ja merkittävyyttä, esimerkiksi Saksan jakoa kahteen osaan Berliinin muurilla, Neuvostoliiton hallitsemaa Viroa tai Neuvostoliittoa valtiona ja kommunismin vaikutusta.

Appelsin pohti, että vaikka ei ajattele, niin monia merkittäviä asioita tapahtuu ja on tapahtunut aivan viime aikoinakin. Mm. Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi ja kapina Kataloniassa eivät vain tunnu niin suurilta, jos ei ne omaan elämään vaikuta. Suurta kohua herättänyt Yhdysvaltojen nykyinen presidentti ja hänen puheensa tuntuvat jo melko huolestuttavilta. Näistäkin tapahtumista tullaan varmasti kuulemaan aikojen päästä, kun ihmiset muistelevat tätä vaihetta. Vaikka ympärillä on vuosikymmenien ajan tapahtunut kriisejä, on Suomi pysynyt vakaana, toimivana ja turvallisena. Suomalaiset eivät välttämättä edes ymmärrä hyvää tilannettaan.

Opiskelijoiden kommentit luennon jälkeen

1. Mitä luennoista jäi mieleen?

2. Kuka oli mielestäsi paras puhuja, miksi?

3. Mitä Suomen itsenäisyys merkitsee sinulle?

Panu Peräkylä 3D

Panu Peräkylä

1. Mieleen jäi paljon erilaisia asioita historiasta. Myös yksityiskohtaisempia juttuja, kuin oppikirjoissa. Sai myös erilaisia näkökulmia.

2. Teemu Keskisarja, koska hänellä oli mielenkiintoisia näkökulmia, hyvä puhuja ja osasi ottaa yleisön hyvin haltuun.
3. Hieno asia, koska saa itse päättää omista asioita. Oma isoisä on ollut sodassa mukana ja olen kuullut tarinoita, niin se on hieno juttu.

Alisa Pylkkänen 3F

1. Todella pitkät ja puuduttavat puheet.

2. Riitta Uosukainen, koska hänen luentonsa oli selkein ja sitä jaksoi kuunnella hyvin.

3. En osaa oikein sanoa, Olen ylpeä siitä, että olemme itsenäinen kansa. Olen myös innoissani tästä juhlavuodesta.

Susan Rämä

Susan Rämä 2A

1.+ 2.Historioitsija omalaatuisellaan tyylillään puhua ja pukeutua.
3. Itsenäisyys merkitsee vapautta.

Jere Sinkkonen 2B

1. Jee-juttu jäi mieleen.

2. Ulla Appelsin oli lempipuhuja.
3. Aika paljon merkitsee.

Santeri Turppo 3C

1.+2.Teemu puhui hyvin.

3. Paljon, ei voi itse välttämättä käsittää.

---------------

Toimittajat

Taru Holsti

Siiri Kaijansinkko

Niklas Nisonen

Ulla Netti

Kuvat

Kaisu Lahikainen