Mielen taistelukenttä

          Krooniset kivut, skitsofrenia, depressio, addiktiot, lähes kaikki sairaudet jotka vaikuttavat potilaan mielentilaan ja maailmankuvaan ovat ”tuulimyllyjä”. Ne ovat sairauksia, jotka vihaisesti polkevat vastustajansa maahan.

          Miguel de Cervantes romaanissaan Don Quijote kuvailee kuinka ritari yrittää uskotella Sancho Panzalle horisontissa seisovan jättiläisiä, kun taas tämä tietää niiden olevan tuulimyllyjä. Kumpi on todellisuutta? Kumpi tekee kaikkensa nujertaakseen heikon ja kurjan ihmisolennon?

          Pieni voitto voi olla sairastavalle koko maailma, toisille se on mitäänsanomaton. Vähättelyn kierot verkot ja epätoivo raastavat jokaisen sydäntä, ja apua on vaikea pyytää kun suu on sidottu surun painavalla liinalla. Käydessään hyökkäykseen saattaa löytää itsensä tappamasta väärää vastustajaa.

          Silti yhteiskunnastamme on tullut jopa olalletaputtelu-yhteisö. Periksiantamattomuudelle ja taistelulle ei anneta enää sijaa, koska kaikesta saa loukkaantua ja vahvoja ihmisiä ei enää rakenneta. Toisaalla kasvaa kyynisyys ja välinpitämättömyys. Vaikka kaikki on hyvin, mikään ei ole tarpeeksi hyvin.

         Maailmamme sortuu tuulimyllyjen voimaan. Tosielämän don quijotet lentävät siipien temmatessa sivuun, unohdettuina, kykenemättöminä nousemaan.

                                                      

                                                                     Sonja Nuppola, 4A

Maahanmuuttaja ei ole synonyymi rikolliselle

Maahanmuuttajat ovat rikollisia. Tämä ennakkoluulo on vahvasti pinttynyt monien suomalaisten asenteisiin. Viime aikoina on uutisoitu paljon maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten lisääntyneestä rikollisuudesta Suomessa. Mutta tekeekö se kaikista ulkomaalaistaustaisista rikollisia? Monien suomalaisten mielestä kyllä.

Maahanmuuttajien tekemistä rikoksista puhuttaessa tulee muistaa, että ne saavat useimmiten paljon enemmän mediahuomiota, kuin suomalaisten tekemät rikokset. Maahanmuuttajien rikoksista uutisoiminen lisää entisestään ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan ja tuntuu, että samalla ihmiset unohtavat täysin sen, että valtaosa Suomessa tapahtuneista rikoksista on kuitenkin yhä suomalaisten tekemiä.

Maahanmuuttajien rikoksista uutisoidessa unohdetaan usein se, että vain murto-osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista syyllistyy parkkisakkoa pahempaan rikkeeseen. Suurin osa maahanmuuttajista elää täysin normaalia ja moitteetonta elämää. On kuitenkin helpompaa ummistaa silmänsä suomalaiselta rikollisuudelta ja uutisoida maahanmuuttajien rikoksista, kuin myöntää, että kyllä täällä Suomessakin osataan rötöstellä. Karu fakta on kuitenkin se, että maahanmuuttajataustaisten rikoksien määrä on ollut jo jonkun aikaa nousussa. Mitä sen ehkäisemiseksi voitaisiin tehdä?

Valtiolla ja kunnilla on tässä kohtaa suuri rooli. Muuttaminen täysin uuteen ympäristöön ja kulttuuriin vaikuttaa suuresti kehen tahansa. Varsinkin jos sopeutumisen kanssa tulee ongelmia, riski rikoksen tekemiseen kasvaa. Etenkin työttömyys, alhainen tulotaso ja koulutuksen puute ovat syitä, jotka vaikeuttavat sopeutumista. Valtion ja kuntien tulisi huolehtia maahanmuuttajien perusteellisesta kotouttamisesta ja erityisesti auttaa suomen kielen opiskelussa, sillä heikko suomen kielen osaaminen vaikeuttaa merkittävästi työ- tai opiskelupaikan saamista.

Myös yksi merkittävä asia on tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Maissa, joista maahanmuuttajia tulee, lait ovat useimmiten vain muodollisuuksia ja tapakulttuuri on täysin erilaista kuin Suomessa. Tutustuttamalla maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin voidaan ehkäistä rikollisuutta ja edistää maahanmuuttajien sopeutumista.  

Maahanmuuttajien rikollisuus on vaikea aihe, sillä se johtaa usein koko ihmisryhmän leimaamiseen. Jos yksi maahanmuuttaja syyllistyy vakavaan rikokseen, aletaan kaikkia maahanmuuttajia pitää rikollisina. On helpompi tuomita, kuin ottaa asioista selvää. Jokaisen tulisi pohtia, ovatko omat ennakkoluulot oikeasti tosiseikkoihin pohjautuvaa tietoa, vai ovatko ne ainoastaan perusteettomia oletuksia. Veikkaan, että monilla ihmisillä ne ovat jälkimmäisiä.

Ilona Ritonummi 2D

Jouni Hynynen vierailulla

Lappeenrantalainen muusikko Jouni Hynynen istui viime tiistaina lukiomme väestä koostuvan yleisön eteen Kimpisen koulun isossa auditoriossa Juho Kokon haastateltavaksi. Haastattelukysymykset olivat laatineet yhteiskuntaopin vaikuttamisen kurssin opiskelijat. Kysymykset käsittelivät mm. julkisuutta ja taiteilijan työtä. Myös vapaita kysymyksiä sai esittää.

Tilaisuudessa esiintyi myös lukiomme yhtye Infused, jonka kokoonpano koostuu Miika Särkkisestä (basso), Niklas Särkkisestä (rummut), Eero Kouvosta (sähkökitara) ja Eetu Melasesta (sähkökitara).

Toimittaja ja kuvaaja: Teemu Lähde

Mistä aikaa unelle ja levolle ?

8-10 tuntia unta yössä. Kaikki olemme kuulleet tämän tosiasian, mihin vain harva kykenee.  Kuinka nuoren ihmisen, joka herää aamulla kuudelta kouluun ja pääsee illalla yhdeksältä harjoituksista kotiin, on mahdollista saada arkisin 9 tuntia unta? Nuorten sisäinen kello on myös aivan omassa rytmissään, mikä hankaloittaa aikaiseen nukkumista pääsyä, vaikka aikaa olisi.

Kun on itse urheileva opiskelija, pitää aikatauluja miettiä tarkkaankin ja usein yöunet voivat jäädä todellakin vähälle. Monesti huomaan meneväni kouluun vain kuuden tunnin yöunilla ja kertovani kaikille ystäville kuinka väsynyt olenkaan. Mielelläni nukkuisin 10 tuntia joka yö, mutta joskus uni ei tule ja joskus sille ei ole aikaa.

Kun ihminen nukkuu, aivot ja keho työskentelevät levon aikana. Lihakset kehittyvät, aineenvaihdunta toimii, vastustuskyky taistelee bakteereja vastaan ja aivot siirtävät tietoja lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiselle puolelle. Samaan aikaan näemme mitä ihmeellisimpiä unia.

Unen vähälle jäämisen huomaa heti. Väsymyksen ohella voi univaje aiheuttaa ärtymystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Jos ihminen nukkuu jatkuvasti liian vähän, voi tuloksena olla liikalihavuutta ja jopa riski sairastua diabetekseen kasvaa.

Väsyneenä tulee tehtyä koulutyöt huonommin ja helposti alkaa tiuskimaan kavereille koulupäivän aikana. Väsynyt ihminen ei ole mukavaa seuraa ja omassa arkipäivässä sen huomaa päivittäin. Koulussa monilla naama on väärinpäin myöhäiseksi menneiden läksyjen takia.

Kun arkisin on mahdotonta jopa saada tarpeeksi unta, tulisi viikonloppuisin ja lomilla yrittää saada univelkoja kiinni. Tässä tulisi vain huomioida, että voi myös nukkua liikaa mikä saattaa aiheuttaa myös väsymystä.

Mikä sitten saisi nuoren opiskelijan käymään nukkumaan aikaisemmin? Apuna voi käyttää liikuntaa ja rauhallista venyttelyä, puhtaita petivaatteita, huoneen tuuletusta ja kännykän pois laittaminen aikaisemmin ja myös sen säätäminen äänettömälle yön ajaksi.

Myöhäiset harjoitukset luonnollisesti myöhäistävät nukkumaan menoa ja tälle ei aina voi mitään. Mitä vanhemmaksi tulee sitä myöhemmin harjoitellaan jotta nuoremmat pääsisivät harjoittelemaan aikaisemmin.

Läksyt olisi hyvä tehdä jo ennen myöhäisiä harjoituksia ja jopa jakaa usealle päivälle jos mahdollista, näin kaikki työ ei kaadu niskaan samaan aikaan. Jos opiskelija tietää harjoittelevansa myöhään voi lukujärjestykset tehdä sen mukaan.

Opiskelijan on siis mahdollista saada unta, jos osaa aikatauluttaa. Mutta unen aikatauluttaminen kuulostaa melko kamalalta, eikö unta tulisi saada sillon kun sille on tarvetta? Itse on tullut huomattua, että se on ainut tapa saada tarpeeksi unta.

Inka Pienmunne, 2E

Mitä hyötyä on kielten opiskelusta?

Kielten opiskelu kannattaa monesta syystä. Pelkällä suomen kielellä ei pärjää muualla, kuin Suomessa. Kouluissa opetetaan pakollisena englantia ja ruotsia, mutta muitakin kieliä on hyödyllistä opiskella. Monet ihmiset toki osaavat englantia, mutta eivät kaikki.

Hyvän kielitaidon avulla voi laajentaa kaveripiiriä ulkomaille asti. Kieltä opiskellessa tutustuu myös kyseisen maan kulttuuriin. Jos matkustaa ulkomaille, paikallisen kielen osaaminen helpottaa asioimista kohdemaassa. Esimerkiksi kohdemaan uutisia, kylttejä ja ruokalistoja on hyvä osata lukea edes vähän. Paikallisten kanssa juttelu onnistuu myös sujuvammin heidän äidinkielellään.

Kielten osaamisesta on hyötyä työnhaussa. Töihin otetaan mieluummin kielitaitoinen, kuin kielitaidoton. Osalla aloista kielitaito on edellytys. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi tulkkausala, monet asiakaspalveluammatit ja matkailualan työt. Monet ihmiset lähtevät myös nykyään ulkomaille töihin. Siinä tarvitaan tietenkin kielten osaamista. Usealla alalla on helpompi työllistyä ulkomailla. Kotimaassakin työnhaku voi olla helpompaa, jos on työkokemusta ulkomailta.

Ulkomaille voi lähteä opiskelemaan tai vaikka vaihto-oppilaaksi. Tähän on edellytyksenä, että pystyy seuraamaan opetusta paikallisella kielellä ja kommunikoimaan ihmisten kanssa. Opiskelu ulkomailla myös kartuttaa sanavarastoa ja parantaa muutenkin kielitaitoa. Ulkomailla vietetty opiskeluaika kasvattaa hakijan työllistymismahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Osa ihmisistä pitää kielten opiskelusta, joten heille siitä on iloa, vaikka kieltä ei oikeasti koskaan käyttäisi kommunikointiin. Harvat edes opiskelevat vapaaehtoisesti kieltä, josta eivät pidä, vaikka kieli olisi hyödyllinen. Kieltä ei myöskään opi niin hyvin, jos motivaatiota ja kiinnostusta sitä kohtaan ei ole.

Kielten opiskelu on hyvää aivojumppaa, ja se kehittää muistia, joka voi taas vähentää muistisairauksien riskiä tai ainakin viivästyttää niiden puhkeamista useilla vuosilla. Opiskelu on hyödyksi aivoille, vaikka opiskelisi vasta aikuisiällä.

Kielitaidon avulla viihdevalikoima laajenee todella paljon, kun ei tarvitse tyytyä pelkästään suomenkieliseen materiaaliin. Voi katsella ulkomaisia elokuvia, vaikka niissä ei olisi tekstitystä suomeksi. Monet ihmiset tykkäävät muutenkin katsoa elokuvat ja sarjat alkuperäiskielellä. On myös olemassa paljon hyviä kirjoja ja lehtiä, joita ei ole saatavilla suomeksi. Ulkomaisen musiikin kuuntelu on mukavampaa, ja siitä saa enemmän irti, kun ymmärtää kieltä edes vähän.

Videopelit ovatkin ihan oma lukunsa. Suurin osa Suomessa myytävistä videopeleistä on englanninkielisiä, ja verkkopeleissä pelikaverit voivat voivat olla mistä maailman kolkasta tahansa. Heidän kanssaan pystyy usein juttelemaan netin kautta, mutta yhteistä kieltä ei välttämättä ole. Tietenkin mahdollisuudet ovat isommat, jos puhuu montaa kieltä. Kielitaidon ansiosta pelien kautta voi saada ystäviäkin.

Kielten osaaminen mahdollistaa kaiken tämän, joten miksipä niitä ei opiskelisi? Varsinkin kun niitä voi opiskella lukiossa ilmaiseksi. Ne ovat portti kansainvälisyyteen, ja niiden ansiosta voi nähdä maailmaa uudesta näkökulmasta.

Oona Sairanen, 1e