lauantai 7. maaliskuuta 2020

Erasmus-matkalla Tromssassa, Norjassa

Osana Erasmus-projektia kävimme viikon reissulla Norjassa. Matkamme alkoi lauantaina 1. helmikuuta Lappeenrannan juna-asemalta ja sieltä kuljimme junalla kohti Helsinkiä. Helsingissä kuitenkin nukuimme yhden yön hotellissa ja keräsimme voimia sunnuntain matkustuspäivään.
Lentokenttähotellissa oli varattuna kaksi neljän hengen huonetta ja kaikki viisi opiskelijaa ahtautuivat niistä toiseen. Loppuillasta kuitenkin tuntui, että tila ei riittäisi jokaiselle, jolloin Klaara vaihtoi opettajien leiriin.
Seuraavana päivänä suuntasimme Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Arlandan kautta Tromssaan.
Ensimmäinen ilta Tromssøssa meni isäntäperheeseen tutustuessa ja jokainen oli väsynyt matkustamisesta. Seuraavana päivänä menimme koululle ja leikimme tutustumisleikkejä sekä -pelejä. Koululla oli aluksi hieman outoa olla, sillä ympäristö oli niin uusi, mutta mukavien isäntäperheiden ja avoimien oppilaiden avulla saimme kaikki nopeasti uusia kavereita ja opimme tuntemaan koulua. Opettajatkin olivat mukavia ja hyvin avoimia. 
Heti ensimmäisenä päivänä pääsimme kiertelemään keskustan aluetta ympäri ja tutustumaan Tromssøn kaupunkiin. Teimme alkuviikosta koulussa myös talk show -ryhmätöitä ja esitimme ne kaikille Erasmus-maille live puhelun kautta. 

Sää oli alkuviikosta hyvin luminen ja tuntui ettei lumisade loppunut kertaakaan. Pahin lumisade oli ehdottomasti sinä päivänä, kun kävimme tutustumassa saamen kulttuuriin Tromsøssa olevassa museossa, jossa meille pidettiin mielenkiintoinen kierros saamelaisten kulttuurista ja historiasta.
Silloin lunta satoi niin paljon ettei bussissa matkustaessa meinannut nähdä metriä kauemmas.
Kävimme myös laskemassa mäkeä porukalla ja myös silloin lumisade ja tuntui poskipäissä.
Minigolf oli onneksi sisätiloissa ja silloin pääsimme karkuun kylmyydeltä. Torstaina sää alkoi jo kuitenkin kirkastua ja loppuviikolla paistoi jo aurinkokin. Kävimme viikon aikana myös Polariassa katsomassa hylkeitä ja osa oppilaista kävi ostoskeskuksessa muutaman kerran shoppailemassa ja syömässä.Kukaan ei tehnyt Norjassa hirveästi ostoksia, koska siellä hintataso on paljon korkeampi.
Norjassa kasvatus ja koulujärjestelmä tuntui olevan hieman tiukempaa kuin Suomessa.Tämä näkyi esimerkiksi monen oppilaan kotiintuloajoissa ja jokavuotisissa päättökokeissa. Suurin ero koulukulttuurissa oli ehdottomasti se, että koulussa ei tarjota ilmaista kouluruokaa, vaan ruoka piti tuoda kotoa tai ostaa kahvilasta.
Saimme hyviä kavereita Norjasta, mutta muiden maiden projektissa olevat oppilaat jäivät hieman tuntemattomammaksi. 


Hylkeiden temppuesitys Tromssan Polariassa
Opiskelijat ja lumikasa
Lähteminen Norjasta oli haikeaa, vaikka jäähyväisjuhla olikin organisoitu hieman huonosti. Saimme jäähyväisjuhlassa todistukset Erasmus-projektista ja kertasimme hieman kulunutta viikkoa. Lauantai oli vapaapäivä, jolloin kiertelimme keskustassa ja ostimme tuliaisia kotiväelle. Sunnuntaina lähdimme kohti kotia Tromssan lentokentältä ja jälleen Arlandan kautta. 
Yhtenä projektina oli rakentaa roskista taideteos ja “Suomi-vene” on suomalaisten oppilaiden tekemä teos
Teksti ja kuvat: Sohvi Muhli ja Pinja Korhola




tiistai 11. helmikuuta 2020

Cernin matkapäiväkirja

Tiistai 7.1.2020


Reissumme Sveitsissä sijaitsevaa hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen Cerniin alkoi varhain tiistaiaamuna tai oikeastaan joululoman unirytmillä illalla noin kolmen aikaan. Lähdimme bussilla kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja odottamaan lentomme lähtöä. Lähtöselvitykset ja lentomatka sujui ongelmitta ja saavuimme Geneven lentokentälle Sveitsiin noin kello kymmenen paikallista aikaa. Matkalaukut saatua suuntasimme junalla Geneveen ja etsimme hostellin, jossa yövyimme reissun ajan. Tiistai päivänä emme vielä menneet pääkohteeseemme Cerniin vaan kiertelimme tursiteina tyylikästä Geneveä.

Lyhyehkön vapaa-ajan jälkeen menimme vierailulle YK:n toimipisteeseen,
mikä on toiseksi merkittävin YK:n rakennus. Siellä toimii useita YK:n alaisia järjestöjä ja
siellä käydään useita kokouksia. 


YK:n vierailun jälkeen tutkimme vielä hieman kiinnostavaa Geneveä ja sen jälkeen suuntasimme
hostellille nukkumaan ja valmistautumaan mielenkiintoiseen seuraavaan päivään.

Keskiviikko 8.1.

Keskiviikkoaamuna lähdimme ensimmäistä kertaa CERNiin. Kaksikymmentä minuuttia kestäneen
raitiovaunumatkan jälkeen saavuimme lähellä Ranskan rajaa sijaitsevaan tiedekeskukseen.
Tapasimme portilla Tuija Karppisen, joka johdatti meidät läheiseen rakennukseen, jossa pääsimme
näkemään Cernin ensimmäisen käytössä olleen hiukkaskiihdyttimen, SC:n.
Näimme lyhyen videoesittelyn Cernin historiasta ja perustamisesta sekä videoesityksen
SC:n toiminnasta heijastettuna sen pinnalle. Tämän jälkeen meidät ohjattiin kokoustilaan,
jossa saimme yleisesittelyn Cernistä ja laitoksen toiminnasta. 
Kuvassa CERNin ensimmäinen kiihdytin, SC.


Lounaalla kävimme Cernin omassa lounasravintolassa, jossa tarjolla oli laaja menu erilaisia
lounasvaihtoehtoja, jälkiruokia ja salaattia. Iltapäivällä saimme kuulla tarkemmin hiukkaskiihdyttimistä,
standardimallista ja Higgsin bosonin löytymisestä. Pääsimme myös  tulkitsemaan dataa,
jonka pohjalta bosonin löytyminen todistettiin. Kello 15.00 nousimme bussiin suuntana
Ranskan puolella sijaitseva CMS-koeasema, joka on osa Cernin suurimman kiihdyttimen,
LHC:n kehää. Oppaan kanssa pääsimme kiertelemään CMS-koeasemalla ja laskeutumaan
lähes 100 metrin syvyydessä sijaitsevan CMS-ilmaisimen luo. Ilmaisin oli tällä hetkellä poissa käytöstä
ja sitä huollettiin, minkä takia saimme nähdä avatun laitteen kaikki ilmaisinkerrokset.
Oppaamme selitti meille koeaseman toimintaa ja kuinka saatua dataa käsitellään.
Varsinaiseen tunneliin emme päässeet säteilyn ja mahdollisten heliumvuotojen takia.


LHC-kiihdyttimen CMS-koeasemalla 100 metrin syvyydessä.
CMS-ilmaisin huollossa, näkyvillä kaikki ilmaisinkerrokset.


Ensimmäinen päivä CERNissä oli pitkä ja pääsimme palaamaan keskustaan vasta kello 17.00.
Osa porukasta jaksoi vielä lähteä tutustumaan vanhaan kaupunkiin ja nähtävyyksiin,
mutta osan ilta kului syödessä ja koulutehtävien parissa. 

Torstai 9.1.

Torstaiaamuna lähdimme “tavalliseen tapaan” klo. 8.00 suuntaamaan kohti Cerniä,
sillä olihan tämä jo toinen päivämme Cernissä. :)


  

Ensimmäiseksi pääsimme tutustumaan Cernin Data centeriin, jossa opimme, kuinka
LHC-kiihdyttimen törmäyksistä saatua valtavaa datamäärää käsitellään ja säilötään. Sen jälkeen
syvennyimme Cernin antimateriaohjelmaan ja vierailimme antimaterian koeasemalla. 


Kun aamupäivä oli mennyt nopeasti tutustuessa Cernin eri osiin, lähdimme syömään lounasta

klo. 12.00. Iltapäivä kului tutustuessa konetekniikan toteutukseen Cernissä
sekä vieraillen Cernin konepajalla. 


Perjantai 10.1.

Heräsimme tuttuun tapaan seiskan aikoihin ja lähdimme aamupalalle.
Aamupalan jälkeen matkamme suuntana oli taas tuttuun tapaan Cernin tiedekeskus.
Cerniin päästyämme menimme kuuntelemaan luentoa Isolde-kokeesta.
Luennosta saimme paljon uutta tietoa. 


Isolde on koeasema, mikä tutkii radioaktiivisia isotooppeja. 


Luennon jälkeen lähdimme tutustumaan ja katsomaan itse Isolde-koeasemaa,
jossa kokeita suoritettiin. Pääsimme näkemään heidän toimitilojaan ja laitteistoa.
Tämän jälkeen menimme kuuntelemaan luentoa aerosoleista ja ilmastotieteistä,
ennen kuin pääsimme ansaitulle lounastauolle! Lounaan jälkeen lähdimme kiertelemään
Cernin julkisesti avointa museota, sekä vierailimme Globe of Science and Innovation-näyttelyssä.
Kierreltyämme museon ja näyttelyn olimme valmiita palaamaan takaisin viettämään viimeistä
matkailupäivää Genevessä.


Kirjoitus ja kuvat: Roosa, Roosa, Jannika, Annukka, Antti, Mikko ja Niklas

maanantai 10. helmikuuta 2020

Kovalla työllä Räty saavutti unelmansa


Topi Räty istuu vanhempiensa olohuoneen sohvalla tietokone sylissään. Rädyn työn alla on Aalto-yliopiston ensimmäisen lukukauden viimeinen kotitentti. Kaksi vuotta sitten samaisella sohvalla Räty oli valmistautumassa ylioppilaskirjoituksiin. Lappeenrannasta kotoisin oleva Räty opiskelee nyt ensimmäistä vuotta unelmakoulussaan Aallossa teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa.

"Kiinnostus matemaattisiin aineisiin alkoi jo alakoulussa, kun halusin tietää, kuinka tämä maailma oikein toimii”, kertoo Räty. Nuori espoolainen tiesi jo nuorena haluavansa työskennellä matemaattisella alalla, ja etenkin avaruus kiinnosti häntä. Rädyllä on suunnitelmissa harkita pääaineen vaihtoa maisterivaiheessa noin kolmen vuoden kuluttua. Aallossa on mahdollista opiskella maisterivaiheessa avaruustekniikkaa, mikä on ollut Rädyn haave jo pienenä poikana.

Lappeenrannassa lukion käynyt Räty nautti kaikista kolmesta lukiovuodesta täysin rinnoin. Lukio-opinnot voivat olla hyvin rankkoja, etenkin jos vielä opiskelee kaikkia kolmea: fysiikkaa, kemiaa ja pitkää matematiikkaa. “Jaksoin varmaan opiskella lukiossa ahkerasti, koska tein vapaa-ajalla asioita, joista pidän”, pohtii Räty. Tehtäviä hän jaksoi ahertaa, sillä Räty uskoi, että kovalla työllä hän voi saavuttaa unelmansa.



Kotoa Räty ei juurikaan koulutehtävissä tarvinnut apua, vaan hän halusi aina selvittää ongelmansa itse. Espoolainen nuori mies kertoo: “Tiesin aina, että käyn koulua itseäni varten. Olisi ollut typerää jättää läksyt tekemättä oman laiskuuteni takia.” Räty jopa uskaltaa väittää, ettei jättänyt yhtiäkään läksyjä tekemättä peruskoulussa.


Kirjoituksiin Räty valmistautui muiden tavoin kirjastossa kertauskirjoja lukien. Ainut ero kanssalukijoihin oli se, että Räty kirjoitti seitsemän ainetta, joista viisi oli laudatureja. Räty haluaa painottaa, että kirjoituksiin valmistautumisen ohella on tärkeää muistaa myös tehdä asioita, joista välittää. Tämä on paras tapa varmistaa oma jaksaminen. Täytyy kuitenkin muistaa ottaa välillä itseään niskasta kiinni, ettei lukuloma mene vain lomaillessa. “Tuli kyllä lukulomalla useissa bileissäkin käytyä”, lisää Räty naureskellen.

Topi Räty on varsin hyvä esimerkki siitä, miksi lukiossa kannattaa opiskella ahkerasti. Hän opiskelee nyt unelmayliopistossaan häntä kiinnostavaa pääainetta. Nuoresta asti ahkerasti opiskellut Räty tiedostaa, että kova aherrus palkitsi hänet.

Teksti ja kuvat: Siiri Lehtonen

perjantai 31. tammikuuta 2020

Erasmus+ matka Saksaan 1.- 8.12.2019



Kimpisen edustus Saksassa: Olli, Kiia, Linnea, Suvi, Elviira ja Niko

Matkamme Saksaan alkoi 1.12 sunnuntaina, kun otimme junan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää.
Lensimme Frankfurtiin, josta jatkoimme junalla Stuttgartiin. Stuttgartissa otimme S-junan,
jolla saavuimme määränpäähän Kirchheimiin. Kirchheimin juna-asemalla meitä oli vastassa
host-perhemme, joiden matkaan lähdimme. Ensimmäinen ilta sujui perheisiin tutustumisen ja
tavaroiden purkamisen merkeissä.

Maanantaina pääsimme tutustumaan kouluun, jossa meidän hostimme opiskelevat. Koulun nimi on
Jakob-Friedrich-Schöllkopf-Schule, tai JFS. Maanantaina saimme Erasmus + -paidat ja pelasimme
icebreaker-peliä. Teimme myös pienen esityksen juttutuokion jälkeen. Iltapäivällä lähdimme
Kirchheimin keskustaan suorittamaan “aarteenetsintää”.  

Kiertelimme Saksassa lähikaupungeissa ja vierailimme muun muassa Hohenzollernin linnassa,
Esslingenin joulumarkkinoilla ja Stuttgartissa shoppailemassa. Torstaina 5.12. lähdimme aamulla
aikaisin bussilla kohti Strasbourgia, jossa pääsimme tutustumaan Euroopan parlamenttiin.
Pelasimme Euroopan parlamentissa peliä, jonka avulla tutustuimme prosessiin, jolla EU:n
parlamentissa lait koetetaan saada läpi. Pääsimme myös EU-parlamentin saliin, jossa oli menossa
Euroscola-istunto. Sen jälkeen meillä oli vapaa-aikaa Strasbourgissa.

Euroopan parlamentin sali Strasbourgissa


Perjantaina vierailimme Mercedes Benz-museossa, Stuttgartissa. Sen jälkeen menimme Esslingenin
keskiaikaisille joulumarkkinoille, jonka jälkeen vietimme aikaa yhdessä Kirchheimin keskustassa.
Lauantaina oli viimeinen kokonainen päivämme Saksassa. Ohjelmassa meillä oli travelling pagen
almistelu loppuun sekä läksiäisjuhlat. Läksiäisjuhlissa söimme hyvää ruokaa, pelasimme pelejä sekä
opetimme muille letkajenkan. Juhlien päätteeksi hyvästelimme toisemme ja suuntasimme
host perheisiimme pakkaamaan.


Mercedes-Benz -museo


Sunnuntaina matkamme takaisin Suomeen alkoi kolmelta yöllä. Lensimme Stuttgartista Müncheniin,
jossa vaihdoimme konetta ja jatkoimme matkaamme Helsinkiin. Helsingistä jatkoimme matkaa junalla
Lappeenrantaan, jonka jälkeen pääsimme kotiin purkamaan laukkuja ja lepäämään seuraavana
päivänä jatkuvaa koulua varten.


Joulumarkkinoilla


Hohenzollernin linnan pihalla lepohetkeä viettämässä



Hohenzollernin linna


Teksti ja kuvat: Niko Pallonen, Suvi Innanen ja Kiia Raappana

perjantai 13. joulukuuta 2019

Open opinnot tutuiksi: Henna Jäppinen



Kimpisessä matematiikkaa ja kotitaloutta opettava Henna Jäppinen tiesi jo lapsena haluavansa opettajaksi: usein hän istutti kavereitaan liitutaulun ääreen. Lisäksi opettajina työskentelevät täti ja serkku olivat ihailun kohteita ja vaikuttivat mahdollisesti kiinnostukseen opettajan ammattia kohtaan. Ongelma kuitenkin oli, ettei Henna tiennyt, minkä aineen opettajaksi haluaa.

Lukion jälkeen jatko-opintojen osalta oli kaksi vaihtoehtoa: saksan kielen opiskelu ja Saksaan au pairiksi lähteminen kiinnostivat, mutta toisena intohimona oli matematiikka. Henna oli myöskin kova leipomaan, joten kaverin ehdotuksesta harkintaan tuli myös Savonlinnasta löytyvä matematiikan ja kotitalouden koulutusohjelma. Jyväskylään opiskelemaan lähteminen oli myöskin mielessä, mutta kumpikin pääsykoe sattui samalle päivälle. Savonlinnassa oli kuitenkin kaksi ainetta yhden sijaan, joten pääsykokeisiin suunnattiin sinne. Savonlinnassa Henna opiskeli sekä matematiikkaa että kotitaloutta, mutta matematiikan opiskelu jatkui vielä myöhemmin Helsingissä. Lukiossa opettamiseen vaadittiin myös matematiikasta laudatur-arvosana.

Lukiossa opettamisen lisäksi Henna on työskennellyt Hyttisen leipomolla torimyyjänä, eräässä toisessa kahvilassa sekä kehitysvammaisten leirillä keittiössä. Opettajan ammatin parhaimpien puolien hän sanoo olevan nuorten kanssa työskentely ja ihan vaan niin sanottu perusarki. Hetket, jolloin oppilaat onnistuvat ja oppivat uutta, ovat myös mahtavia. Huono puoli opettajan ammatissa on Hennan mukaan runsas ajan kuluminen valmisteluihin.

Hennalle ei ole vielä selvää, aikooko hän jatkaa opettajan ammatissaan eläkeikään asti. Aina välillä tulee mietittyä, mikä toinen ammatti olisi hyvä, mutta mitään parempaa ei kuitenkaan vielä ole ilmaantunut. Jos opettajana toimiminen ei olisi vaihtoehto, voisi esimerkiksi kemistin tai ravitsemusterapeutin ura kiinnostaa. Joskus jopa harmittaa, ettei kemiaa ole tullut opiskeltua enempää. Jos opintoja jatkaisi, olisi matematiikan ja kotitalouden ohella mahdollisuus opettaa myös sitä.

Matematiikasta kiinnostuneille Henna haluaa sanoa, että on älyttömän hienoa, jos kiinnostusta riittää. Vaikka matematiikan opinnoista voi joskus ihmisillä olla hieman nörttimäinen kuva, ei sen opiskelu tarkoita opettajaksi tai tutkijaksi päätymistä. Ainetta kuitenkin tarvitsee lähes kaikkialla, ja jos mielenkiintoa riittää, kannattaa rohkeasti lähteä opiskelemaan. Monipuolisuutensa ansiosta matematiikkaa opiskelleena on useita työllistymismahdollisuuksia.


maanantai 28. lokakuuta 2019

Venäjän lukijoiden ja liikuntaryhmän kevätmatka Pietariin


Kimpisen lukion venäjän lukijat ja liikuntaryhmä tekivät yhteisen matkan Venäjälle Pietariin 16.4.‒19.4.2019. Lähdimme Pietariin aamulla junalla Vainikkalan juna-asemalta. Junamatka meni todella nopeasti ja helposti. Pietarissa yövyimme hotellissa nimeltä Oktiabrskaya. Hotelli sijaitsi hyvällä paikalla aivan keskustassa.


Matkan aikana opimme liikkumaan Pietarin metrossa. Se oli kätevä ja nopea tapa liikkua paikasta toiseen.


Pietarissa kävimme Grand Maket Russia -nimisessä paikassa, jossa oli koko Venäjä tehty hienosti pienoismallin muotoon.


Matkan aikana vapaa-aikaa kului esimerkiksi ostosten tekoon suuressa Galleria-nimisessä kauppakeskuksessa, joka sijaitsi keskustassa, lähellä hotelliamme. Kauppakeskuksessa oli todella paljon eri liikkeitä.


Kävimme katsomassa pietarilaisten akrobatia- ja voimisteluseuran harjoituksia. Pietarilainen ryhmä esiintyi meille ja meidän omat voimistelijamme heille.


Vierailimme pietarilaisessa koulussa 210, jossa meidät otettiin oikein hyvin vastaan. Koulussa pääsimme muun muassa seuraamaan balettitanssijoiden harjoituksia sekä kysymään kysymyksiä oppilailta sekä rehtorilta.


Pääsimme vierailemaan myös Pietarin ydinkeskustassa sijaitsevassa Suomi-talossa.

Matkan aikana kävimme katsomassa monia eri nähtävyyksiä:

Talvipalatsi


Kazanin tuomiokirkko


Iisakin kirkko


Pietarin matka oli kokonaisuudessaan todella hauska ja opettavainen reissu. Matkalla opittiin paljon uusia asioita venäläisestä kulttuurista, ja sen aikana päästiin myös muun muassa kartuttamaan kielitaitoa. Erityisen mukavan matkasta teki hyvä matkaseura, jonka kanssa oli mielenkiintoista ja hauskaa nähdä sekä kokea uusia asioita. Matka Pietariin oli siis hyvin avartava, onnistunut ja unohtumaton kokemus.

Teksti ja kuvat: Riika Manninen ja Inga Räty

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Tunnelmia Erasmus-projektin päätöskokouksesta Tropeasta, Italiasta

Kimpisen lukion edellinen Erasmus-projekti päättyi kesällä, ja viimeinen kokous oli huhti-toukokuun vaihteessa Italian Tropeassa. Tässä hieman muutamia tunnelmapaloja kokousviikolta. Iloksemme voimme kertoa, että syksyllä starttaa seuraava projekti. Mikäli kansainväliset projektit kiinnostavat, seuraa tarkkaan wilmaa! Lisätietoja voit kysellä Mari Tepposelta wilman kautta.

Näkymä luokkahuoneesta voi olla myös tällainen!
Siiri, Sanni ja Tiia takanaan Strobolim tulivuori, joka purkautuu päivittäin. Edellinen suurempi purkaus oli tänä kesänä.
Pääsimme tekemään käsin pastaa San Calogeron maatilalla.

Tässä valmiit pastat. Olimme ylpeitä itsestämme!
Erasmus-projekteissa on tärkeää tehdä niitä näkyviksi myös koulun ulkopuolella. Tällä kertaa osallistuimme kyläjuhliin. Ohjelmassa oli mm. pussijuoksua, köydenvetoa ja pinatan rikkomista.
Jostain syystä tässä projektissa tanssittiin paljon, niin tälläkin kertaa.


Päätösjuhlan upea ja maistuva kakku. Tätä porukkaa tulee ikävä!