Cernin matkapäiväkirja

Tiistai 7.1.2020

Reissumme Sveitsissä sijaitsevaa hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen Cerniin alkoi varhain tiistaiaamuna tai oikeastaan joululoman unirytmillä illalla noin kolmen aikaan. Lähdimme bussilla kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja odottamaan lentomme lähtöä. Lähtöselvitykset ja lentomatka sujui ongelmitta ja saavuimme Geneven lentokentälle Sveitsiin noin kello kymmenen paikallista aikaa. Matkalaukut saatua suuntasimme junalla Geneveen ja etsimme hostellin, jossa yövyimme reissun ajan. Tiistai päivänä emme vielä menneet pääkohteeseemme Cerniin vaan kiertelimme tursiteina tyylikästä Geneveä.

Lyhyehkön vapaa-ajan jälkeen menimme vierailulle YK:n toimipisteeseen,
mikä on toiseksi merkittävin YK:n rakennus. Siellä toimii useita YK:n alaisia järjestöjä ja
siellä käydään useita kokouksia. 

YK:n vierailun jälkeen tutkimme vielä hieman kiinnostavaa Geneveä ja sen jälkeen suuntasimme
hostellille nukkumaan ja valmistautumaan mielenkiintoiseen seuraavaan päivään.

Keskiviikko 8.1.

Keskiviikkoaamuna lähdimme ensimmäistä kertaa CERNiin. Kaksikymmentä minuuttia kestäneen
raitiovaunumatkan jälkeen saavuimme lähellä Ranskan rajaa sijaitsevaan tiedekeskukseen.
Tapasimme portilla Tuija Karppisen, joka johdatti meidät läheiseen rakennukseen, jossa pääsimme
näkemään Cernin ensimmäisen käytössä olleen hiukkaskiihdyttimen, SC:n.
Näimme lyhyen videoesittelyn Cernin historiasta ja perustamisesta sekä videoesityksen
SC:n toiminnasta heijastettuna sen pinnalle. Tämän jälkeen meidät ohjattiin kokoustilaan,
jossa saimme yleisesittelyn Cernistä ja laitoksen toiminnasta. 

Kuvassa CERNin ensimmäinen kiihdytin, SC.

Lounaalla kävimme Cernin omassa lounasravintolassa, jossa tarjolla oli laaja menu erilaisia
lounasvaihtoehtoja, jälkiruokia ja salaattia. Iltapäivällä saimme kuulla tarkemmin hiukkaskiihdyttimistä,
standardimallista ja Higgsin bosonin löytymisestä. Pääsimme myös  tulkitsemaan dataa,
jonka pohjalta bosonin löytyminen todistettiin. Kello 15.00 nousimme bussiin suuntana
Ranskan puolella sijaitseva CMS-koeasema, joka on osa Cernin suurimman kiihdyttimen,
LHC:n kehää. Oppaan kanssa pääsimme kiertelemään CMS-koeasemalla ja laskeutumaan
lähes 100 metrin syvyydessä sijaitsevan CMS-ilmaisimen luo. Ilmaisin oli tällä hetkellä poissa käytöstä
ja sitä huollettiin, minkä takia saimme nähdä avatun laitteen kaikki ilmaisinkerrokset.
Oppaamme selitti meille koeaseman toimintaa ja kuinka saatua dataa käsitellään.
Varsinaiseen tunneliin emme päässeet säteilyn ja mahdollisten heliumvuotojen takia.

LHC-kiihdyttimen CMS-koeasemalla 100 metrin syvyydessä.

CMS-ilmaisin huollossa, näkyvillä kaikki ilmaisinkerrokset.

Ensimmäinen päivä CERNissä oli pitkä ja pääsimme palaamaan keskustaan vasta kello 17.00.
Osa porukasta jaksoi vielä lähteä tutustumaan vanhaan kaupunkiin ja nähtävyyksiin,
mutta osan ilta kului syödessä ja koulutehtävien parissa. 

Torstai 9.1.

Torstaiaamuna lähdimme “tavalliseen tapaan” klo. 8.00 suuntaamaan kohti Cerniä,
sillä olihan tämä jo toinen päivämme Cernissä. :)

  

Ensimmäiseksi pääsimme tutustumaan Cernin Data centeriin, jossa opimme, kuinka
LHC-kiihdyttimen törmäyksistä saatua valtavaa datamäärää käsitellään ja säilötään. Sen jälkeen
syvennyimme Cernin antimateriaohjelmaan ja vierailimme antimaterian koeasemalla. 

Kun aamupäivä oli mennyt nopeasti tutustuessa Cernin eri osiin, lähdimme syömään lounasta
klo. 12.00. Iltapäivä kului tutustuessa konetekniikan toteutukseen Cernissä
sekä vieraillen Cernin konepajalla. 

Perjantai 10.1.

Heräsimme tuttuun tapaan seiskan aikoihin ja lähdimme aamupalalle.
Aamupalan jälkeen matkamme suuntana oli taas tuttuun tapaan Cernin tiedekeskus.
Cerniin päästyämme menimme kuuntelemaan luentoa Isolde-kokeesta.
Luennosta saimme paljon uutta tietoa. 

Isolde on koeasema, mikä tutkii radioaktiivisia isotooppeja. 

Luennon jälkeen lähdimme tutustumaan ja katsomaan itse Isolde-koeasemaa,
jossa kokeita suoritettiin. Pääsimme näkemään heidän toimitilojaan ja laitteistoa.
Tämän jälkeen menimme kuuntelemaan luentoa aerosoleista ja ilmastotieteistä,
ennen kuin pääsimme ansaitulle lounastauolle! Lounaan jälkeen lähdimme kiertelemään
Cernin julkisesti avointa museota, sekä vierailimme Globe of Science and Innovation-näyttelyssä.
Kierreltyämme museon ja näyttelyn olimme valmiita palaamaan takaisin viettämään viimeistä
matkailupäivää Genevessä.

Kirjoitus ja kuvat: Roosa, Roosa, Jannika, Annukka, Antti, Mikko ja Niklas

Kovalla työllä Räty saavutti unelmansa

Topi Räty istuu vanhempiensa olohuoneen sohvalla tietokone sylissään. Rädyn työn alla on Aalto-yliopiston ensimmäisen lukukauden viimeinen kotitentti. Kaksi vuotta sitten samaisella sohvalla Räty oli valmistautumassa ylioppilaskirjoituksiin. Lappeenrannasta kotoisin oleva Räty opiskelee nyt ensimmäistä vuotta unelmakoulussaan Aallossa teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa.

"Kiinnostus matemaattisiin aineisiin alkoi jo alakoulussa, kun halusin tietää, kuinka tämä maailma oikein toimii”, kertoo Räty. Nuori espoolainen tiesi jo nuorena haluavansa työskennellä matemaattisella alalla, ja etenkin avaruus kiinnosti häntä. Rädyllä on suunnitelmissa harkita pääaineen vaihtoa maisterivaiheessa noin kolmen vuoden kuluttua. Aallossa on mahdollista opiskella maisterivaiheessa avaruustekniikkaa, mikä on ollut Rädyn haave jo pienenä poikana.

Lappeenrannassa lukion käynyt Räty nautti kaikista kolmesta lukiovuodesta täysin rinnoin. Lukio-opinnot voivat olla hyvin rankkoja, etenkin jos vielä opiskelee kaikkia kolmea: fysiikkaa, kemiaa ja pitkää matematiikkaa. “Jaksoin varmaan opiskella lukiossa ahkerasti, koska tein vapaa-ajalla asioita, joista pidän”, pohtii Räty. Tehtäviä hän jaksoi ahertaa, sillä Räty uskoi, että kovalla työllä hän voi saavuttaa unelmansa.



Kotoa Räty ei juurikaan koulutehtävissä tarvinnut apua, vaan hän halusi aina selvittää ongelmansa itse. Espoolainen nuori mies kertoo: “Tiesin aina, että käyn koulua itseäni varten. Olisi ollut typerää jättää läksyt tekemättä oman laiskuuteni takia.” Räty jopa uskaltaa väittää, ettei jättänyt yhtiäkään läksyjä tekemättä peruskoulussa.

Kirjoituksiin Räty valmistautui muiden tavoin kirjastossa kertauskirjoja lukien. Ainut ero kanssalukijoihin oli se, että Räty kirjoitti seitsemän ainetta, joista viisi oli laudatureja. Räty haluaa painottaa, että kirjoituksiin valmistautumisen ohella on tärkeää muistaa myös tehdä asioita, joista välittää. Tämä on paras tapa varmistaa oma jaksaminen. Täytyy kuitenkin muistaa ottaa välillä itseään niskasta kiinni, ettei lukuloma mene vain lomaillessa. “Tuli kyllä lukulomalla useissa bileissäkin käytyä”, lisää Räty naureskellen.

Topi Räty on varsin hyvä esimerkki siitä, miksi lukiossa kannattaa opiskella ahkerasti. Hän opiskelee nyt unelmayliopistossaan häntä kiinnostavaa pääainetta. Nuoresta asti ahkerasti opiskellut Räty tiedostaa, että kova aherrus palkitsi hänet.

Teksti ja kuvat: Siiri Lehtonen