Kimpisen lukio opintomatkalla Tukholmassa

Historiaa ja ruotsia matkaillen

Lähdimme Tukholmaan Historiaa ja ruotsia matkaillen -ryhmän kanssa. Olimme reissussa lokakuun puolessa välissä ja reissu kesti neljä päivää. Yövyimme siistissä hostellissa, jossa saimme joka päivä aamupalan. Muut ruuat kustansimme itse.

Reissussa jokaiselle päivälle oli suunniteltu jotakin ohjelmaa. Ensimmäisenä päivänä kävimme tutustumassa kuninkaallisessa balettikoulussa ja tapasimme siellä lappeenrantalaisen Laura Kaljusen. Kävimme Tukholmassa myös museoissa. Kiersimme yhdessä ryhmän kanssa Vasa-museon sekä uuden Viikinki-museon. Näiden lisäksi jokainen sai valita yhden museon, jossa käy vapaa-ajalla.  Opiskelijoiden valitsemia kohteita olivat muun muassa Medelhavsmuseet, Medeltidsmuseet ja Fotografiska.

Kävimme myös Suomen Tukholman suurlähetystössä sekä kauppakamarissa. Liikuimme Tukholmassa pääosin metrolla ja teimme ryhmissä metrosuunnistustehtäviä. Lisäksi kävimme vapaa-ajalla Vanhassa kaupungissa kuvaamassa omaa itse valitsemaamme katua. Vaikka tekemistä ja näkemistä oli paljon, jäi meille myös aikaa kierrellä kaupoissa ja käydä kahvilla. Reissun omakustannukset olivat suhteessa pienet. Kaikilla oli hauskaa ja jos kurssi järjestetään uudelleen ensi vuonna, voimme suositella sitä kaikille kiinnostuneille!

Kirjoittajat:

Iita Elimäki ja Lisa Marie Rusanen

Hong Kong 12.-19.11.2017 - Kiina-kurssi reissussa

The Peak

Big Buddha

Osa Kiina-kurssilaisista vieraili Hong Kongissa marraskuussa. Matka oli toteutettu yhdessä Hong Kongilaisen koulun kanssa, eikä kansainvälisyyttä viikosta puuttunut!

Vierailimme monessa kohteessa, esimerkiksi The Peakilla, josta oli mahtavat näkymät kaupunkiin. Big Buddha sijaitsi temppelialueella, ja antoi lisää tietoa buddhalaisuudesta.

Vierailimme myös usealla koululla ja yliopistossa. Oli mielenkiintoista nähdä heidän kouluttautumisjärjestelmäänsä, eroaahan se paljon verrattuna Suomeen. Hongkongilaiset opiskelijat olivat hämmentyneitä muun muassa hyvistä kielen opiskelumahdollisuuksista, vähän aikaa vievistä kotitehtävistä, ja vapaasta pukeutumisesta kouluun. Vuorostaan pitkät koulupäivät eikä juuri yhtään vapaa-aikaa, kolmesta kuuteen tuntiin vievät kotitehtävät ja jatkuva kilpaileminen muiden opiskelijoiden kanssa särähti useamman suomalaisen korvaan.

Iso, lämmin kiitos tästä reissusta menee ehdoitta isännille! He olivat nähneet niin paljon vaivaa vuoksemme, että pääsisimme näkemään parhaimmat nähtävyydet ja tapaamaan uusia ihmisiä koulujen tutustumisreissuilla.

Kiina-kurssi matkan kanssa tai ilman on ainutlaatuinen kokemus astua kansainväliseen maailmaan, verkostoitua erilaisten ihmisten kanssa, saada iänikuisia kavereita ja kokemuksia. Kurssi jatkaa toimintaansa Kimpisessä, ja sinne ovat kaikki tervetulleita! Seuraava tapaaminen on keskiviikkona 10.1. klo 14.20 luokassa 25! Lisätietoja Mari Tepposelta tai Taina Sipiläinen-Veikkaselta.

Jutun on kirjoittanut Emilia Pylkkänen

Kielitaidosta

Kielimuuri on varmasti kaikille terminä tuttu ja voisin väittää, että kaikki ovat siihen jossain muodossa törmänneet; osa käytännössä, osa vain terminä. Mutta mitä kielimuurilla tarkoitetaan ja miksi se on yhä ajankohtaisempi asia nykypäivänä?

Kielimuurilla tarkoitetaan vieraan kielen puuttuvan taidon aiheuttamia vaikeuksia. Esimerkkinä tilanne, jossa henkilö muuttaa uuteen maahan, eikä puhu paikallista kieltä. Vaikka nykyään englantia osataan lähes kaikkialla, on edes jonkinlainen paikallisen kielen osaaminen useissa maissa elinehto. On vaikea tunte itsensä yhteiskunnan jäseneksi, jos joutuu jatkuvasti taistelemaan  tullakseen ymmärretyksi.

Kielimuuri erottaa ihmisiä suuresti toisistaan. Kommunikointi elekielellä on mahdollista, mutta sujuvaan ja kunnolliseen kommunikointiin tarvitsemme yhteisen, puhuttavan kielen. Kielimuuri voikin pahimmillaan olla syy syrjäytymiseen tai maasta pois muuttamiseen.

Kielimuuri on paljon esillä, sillä maahanmuutto ja muuttoliike eri maiden sisällä on koko ajan kasvamaan päin. Kaduilla ja kaupungilla kuulee entistä enemmän eri kieliä, eikä aina edes tiedä mikä valtakieli enää on. Kielimuurin ei kuitenkaan tulisi olla syy rasismiin tai muuhun syrjintään.

Kielitaitoa ei tulisi koskaan ottaa itsestäänselvyytenä, eikä kielitaitoa voi olla koskaan liikaa. Nykypäivänä kun maailma on globalisaation ansiosta entistä pienempi, tulevat myös kulttuurit lähemmäs toisiaan. Kieli ja sen osaaminen onkin etuoikeus, josta tulisi ottaa kaikki ilo irti! Sillä mitä vähemmän ihmisellä on kielitaitoa, sitä todennäköisemmin hän tulee törmäämään kielimuuriin.

Ilona Ritonummi (Äikän 9-kurssilla kirjoitus kieliblogista)

Sähköiset ylioppilaskokeet tulisi poistaa matemaattisista aineista

Ylioppilaskokeita sähköistetään nopeaa vauhtia. Sähköistymisen myötä myös matematiikan,
kemian ja fysiikan kirjoitukset tehdään tulevaisuudessa tietokoneella. Tämä on huolestuttavaa,
sillä sähköisistä kokeista ei ole matemaattisissa aineissa muuta kuin haittaa. Esimerkiksi
tehtävä, jonka tekemiseen kuluisi paperilla aikaa n.10 minuuttia, saattaa sähköisenä viedä jopa
20-30 minuuttia riippuen opiskelijan ATK- taidoista.

Tämä johtuu matemaattisten kaavojen ja laskujen monimutkaisuudesta. Ylioppilaskokeissa
käytettävät sovellukset ovat monimutkaisia ja hitaita. Vaikka harjoittelemmekin niitä usein,
eivät ne koskaan tule toimimaan yhtä hyvin kuin vanha kunnon paperi. Esimerkkinä tästä
toimii aikaisemmin tänä vuonna tekemäni kemian kurssikoe. Koe oli täysin samanlainen
verrattuna aikaisempiin, erona oli kuitenkin sen tekemiseen tarvittu aika. Siinä, missä vastaava
koe vei ennen noin puolitoista tuntia, oli lähes koko ryhmä tekemässä koetta vielä neljättä
tuntia, vaikkakin muutaman tehtävän saikin tehdä paperille monimutkaisten kaavaeditorien
sijaan.

Koneelle kaavojen kirjoittaminen hankaloittaa myös merkittävästi koko laskun hahmottamista.
Tämän takia ymmärtääkseen tehtävän, on usein kirjoitettava lasku valmiiksi suttupaperille ja
vasta tämän jälkeen näppäiltävä se vastauskenttään. Sähköisessä kokeessa ei jää myöskään
virheille varaa, sillä jos laskussa tapahtuu pienikin näppäilyvirhe, ei sitä voi kätevästi kumittaa,
vaan usein koko lasku menee uusiksi.

Hälyttävää on myös se, että jokainen lukiolainen, jonka kanssa olemme asiasta keskustelleet,
ovat yksimielisiä siitä, että sähköiset ylioppilaskokeet matemaattisissa aineissa ovat huono
idea. Ikävää ja jopa tulevaisuutemme kannalta pelottavaa on se, että sähköistymisen myötä
kirjoitustuloksemme huonontuvat. Tämä tapahtui jo tekemämme kemian ja matematiikan
kokeen tapauksessa, jolloin koko ryhmän tulokset laskivat n. 1-2 arvosanalla. Myös hylättyjen
määrä oli kasvanut huomattavasti. Toivon todellakin, että ylioppilaskokeiden pakonomaista
sähköistämistä mietittäisiin uudelleen. Loppujen lopuksi joskus vanhassa vara parempi.

Kaapo Kummunsalo