keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Suomen ei pidä kiirehtiä Afganistanin naisten kanssa

Afganistanissa ääriliike Taliban on kaapannut vallan ja heidän tapansa johtaa maata on hyvin erilainen verrattuna länsimaihin. Keskustelua on herättänyt mm. naisten asema. Taliban on erittäin vihamielinen naisia kohtaan ja länsimaiden pitäisi tehdä tälle asialle jotain. Nasima Razmyarin ja Ossi Heinäsen mielipidetekstissä Suomen maine tasa-arvon edistäjänä on nyt testissä (20.8.202, HS) kerrotaan Suomen olevan velvollinen tekemään kaikkensa auttaakseen naisia Afganistanissa. Mielestäni Suomen ei kuitenkaan pidä kiirehtiä asian kanssa.

Talibanin vallattua Afganistanin naisten asema heikkenee, mistä ei ole epäselvyyttä. On odotettavissa, että naiset saavat poistua omasta kodistaan ainoastaan burka yllään ja miespuolisen saattajan kanssa. Monet länsimaat ovat huolissaan tasa-arvon toteutumattomuudesta ja koko ajan varmasti suunnitellaan tasa-arvoa edistäviä toimia Afganistaniin. Mitä asialle edes voi tehdä? Tavallisen kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet ovat melko pienet. Tietysti rahaa voi lahjoittaa erilaisille järjestöille ja antaa tukea sosiaalisessa mediassa. Tällaiset toimet ei todennäköisesti tee konkreettista muutosta. Kuten Razmyar ja Heinänen mielipidetekstissään toteavat, Suomen pitää tehdä asioita. Ei siis yksilöiden, vaikka sekään ei ole kiellettyä. Tavat, joilla saadaan konkreettista muutosta, tulevat todennäköisesti olemaan rajuja. Aseellinen yhteenotto olisi outo vaihtoehto, sillä juurihan aseellisia voimia ollaan vetämässä pois Afganistanista. Kuitenkaan tämä ei ole mahdoton vaihtoehto, jos Taliban hallitsee Afganistania samalla tavalla kuin 1996 - 2001. Toinen todennäköisempi vaihtoehto olisivat jonkinlaiset pakotteet. Pakotteet iskisivät johtajiin, sillä tarvitsevathan he tarvikkeita, mutta samalla se iskisi myös tavallisiin kansalaisiin ja naisiin, joita ollaan auttamassa. Razmyarin ja Heinäsen ehdotus rahoituksen lisäämisestä Afganistanissa toimiville humanitaarisen avun järjestöille ei ole huono idea. Näitä järjestöjä tuskin vain enää pitkään on olemassa. Myöskään suojan ja turvan antaminen afganistanilaisille naisille ei ole huono idea, mutta se ei tule ratkaisemaan isoa ongelmaa. Razmyar ja Heinänen ovat täysin oikeassa siitä, että Suomen pitää tehdä asialle voitavansa, mutta asian kanssa ei pidä hätäillä. Suomen täytyy miettiä, mitkä ovat oikeasti sellaisia toimia, jotka parantavat tasa-arvoa, eikä vain tehdä jotain. Uskon itse, että ratkaisu tulee löytymään länsimaiden yhteisistä projekteista. Arttu Lahikainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti