Kimpaus

Miten ranskalainen koulutusjärjestelmä eroaa suomalaisesta?

Ranskassa koulutusjärjestelmä on monivaiheinen ja se poikkeaa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Lähes kaikki  käyvät esikoulua kolmivuotiaasta ja jotkut jopa kaksivuotiaasta alkaen. 2 - 3-vuotiaana suomalaislapsi opettelee vasta vuorovaikutusta ja kommunikointia oman ikäistensä kanssa päiväkodissa leikkien. Kun suomalainen aloittaa esikoulun, hänen ikäisensä ranskalainen aloittaa koulussa opiskelun.

Ranskalaisen koulutie korkeakouluopintoihin

Ranskassa “peruskoulun” jälkeen tulee lycée-vaihe, jossa on valittavissa kaksivuotiset ammatillisesti suuntautuneet tutkinnot tai kolmivuotinen yleissivistävä koulutus (baccalauréat-tutkinto), joka on edellytys jatko-opintoihin. Lukion jälkeen on mahdollista hakea yliopistoihin, korkeakouluihin tai erikoistuneisiin korkeakouluihin, jos on läpäissyt baccalauréat-tutkinnon.  Suomen opetusjärjestelmässä ammatillinen tutkinto on selvästi erillään yleissivistävästä sekä korkeakouluista. Suomessa ammattitutkinnosta on mahdollista jatkaa vielä korkeakouluopintoihin, mutta ranskassa yleissivistävän läpäisy on ainoa keino kouluttautua korkeampaan tutkintoon.

Suurin osa ranskalaisista korkeakouluopiskelijoista opiskelee yliopistoissa. Myös yliopistoissa on ammatillisesti suuntautuneita linjoja, joiden tutkinnot eivät välttämättä ole yleiseurooppalaisen kolmiportaisen järjestelmän mukaisia.

Ranskalaisten nuorten tulevaisuuden haaveet

Meidän ranskalaiset parimme käyvät tällä hetkellä viimeistä vuotta yleissivistävää koulutusta. Haastattelimme heitä, ja kysyimme mitkä ovat heidän tulevaisuuden suunnitelmansa.

• Emile, 17, kertoi haluavansa opiskella taloutta Sveitsissä  ja tulevaisuudessa hän haluaisi olla poliitikko tai yrittäjä.
• Sanja, 17, haluaa tulevaisuudessa työskennellä lastenlääkärinä tai muuten lasten parissa.
• Léa, 17, haluaisi opiskella näyttelijäksi tai elokuvaohjaajaksi. Ensi vuonna hän pyrkii konservatorioon, missä hän voi opiskella näyttelemistä. Samaan aikaan hän haluaisi suorittaa näyttämötaiteen tutkinnon, jonka avulla hän oppisi elokuvan tekemisen teknistä puolta.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on tutkitusti maailman parhaimmistoa ja se poikkeaa huomattavasti ranskalaisesta koulutusjärjestelmästä. Ranskalaisten opiskelijoiden koulupäivät ovat aamu kahdeksasta ilta puoli kuuteen, eli joka päivä yhdeksän ja puoli tuntia. Suomalaisessa opiskelu järjestelmässä on laajasti mukana verkostoituminen ja sosiaalinen media. Koulussa, jossa vierailimme, internet toimi ainoastaan yhdessä tilassa, sekä opettajien tietokoneilla langallisella nettiyhteydellä. Suomessa koulutus jakautuu perusopetukseen ja jatkokoulutukseen. Oppivelvollisuus täyttyy ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan. Sen jälkeen hakeudutaan jatko-opintoihin lukioon tai ammattikouluun, joka antaa valmiudet työelämään. Toisenasteen opiskelun jälkeen on mahdollista hakea yliopistoon ja korkekouluihin.

Eurooppa nuoren näkökulmasta

Yhdeksi näkökulmaksi otimme suhtautumisen Eurooppaan ja EU:hun. Yhtenäinen Eurooppa EU-jäsenyyden avulla helpottaa kansainvälisiä suhteita, matkustamista ja kansainvälistä opiskelua. EU:n yhteiset säännöt ja arvot lisäävät maiden vakautta ja yhteisöllisyyttä. Vapaa liikkuvuus, kasvu, vakaus ja yhtenäinen raha ovat saaneet aikaa rauhan unioniin.

- “Mielestäni on hyvä, että Ranska kuuluu EU:hun, koska se tekee Ranskasta tärkeämmän maan Euroopassa. Sveitsihän on rikas maa ja ei kuulu Euroopan Unioniin. Jos EU:ta ei olisi, niin Sveitsi ei välttämättä olisi niin rikas maa, kuin se tällä hetkellä on”, Lea, 17.

On helppoa tehdä yhteistyötä eri maiden koulujen kanssa, kun olemme yhtenäistä Eurooppaa. Tällöin EU voi esimerkiksi rahoittaa erilaisia projekteja ja muutenkin matkustaminen on helppoa yms.

Klaara Iskanius, Jonna Kolppo ja Hanna-Riikka Kupla