Lukiolaisten retkiä lähihistoriaan

Torstaina 2.11.2017 Etelä-Karjalan lukiolaiset kokoontuivat Lappeenrannan urheilutalolle kolme tuntia kestävälle luennolle, joka järjestettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Tilaisuuden järjestivät Lappeenrannan ja Imatran Paasikivi-seurat. Tilaisuudessa kuultiin myös Rakuunasoittokuntaa.

Tilaisuudessa esiintyi yhteensä neljä asiantuntijaa: Ulla Appelsin osasi verrata omaa lukioaikaansa 1980-luvulla nykylukiolaisten maailmaan. Riitta Uosukainen oli rönsyilevä eteläkarjalainen tietopankki. Heikki Svinhufvud kertoi isoisänsä P. E. Svinhufvudin Siperian matkasta. Teemu Keskisarja oli suorasanainen historioitsija, jonka puhe upposi hyvin nuorempiin kuuntelijoihin.

Riitta Uosukaisen historialliset ystävät

Valtioneuvos Riitta Uosukainen on syntynyt vuonna 1942 Jääskessä. Ammatiltaan hän on opettaja. Uosukainen kertoi, että opiskelijoille on mahdottoman mukavaa olla puhumassa. Myöhemmin hän toimi kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustajana (1983-2003) ja puhemiehenä.      

Suomi 100 -luennossa Uosukainen kertoi P.E. Svinhufvudista, joka toimi Suomen tasavallan presidenttinä 1931-1937. Svinhufvud teki Suomen itsenäisyyden eteen paljon asioita ja kumosi mm. kieltolain, mikä oli Uosukaisen mukaan tärkeää.

Uosukainen mainitsi lisäksi Martti Häikiön Suomen leijona -kirjan (2017), jossa käsitellään esimerkiksi Svinhufvudin ja Carl Gustaf Mannerheimin välistä jännittynyttä suhdetta. Svinhufvud ja Mannerheim olivat vapauden aivot. Hän nosti esille myös naispoliitikon näkökulmaa käyttäen esimerkkinä suomalaista naiskansanedustajaa, Tekla Hultinia.

Kotkaniemi ja kirkkoherran kuuluisa isoisä

Heikki Svinhufvudin puhe käsitteli isoisäänsä P.E. Svinhufvudia (1861 - 1944), Ukko-Pekkaa, lähisukulaisen näkökulmasta. Luennoitsija kertoi mieleenpainuvasti Svinhufvudin lapsuudesta Sääksmäellä, lakimiehen urasta Venäjän vallan aikana ja Siperian karkoituksesta (1914 - 1917).

Myös Ellen-vaimon vahva rooli tuli esiin juuri Siperian vuosina: hän mm. salakuljetti rajan yli puretun haulikon vaatteissaan, jotta puoliso saattoi metsästää ankarissa oloissa ruokansa. Palatessaan Siperiasta Svinhufvudia puolestaan juhlittiin kansallissankarina, sekä Venäjän että Suomen puolella.

Heikki Svinhuvud totesi, että hän tuntee isoisänsä ajatuksia paremmin kuin moni nykylukiolainen oman pappansa. Onhan Suomen 3. presidentin elämää dokumentoitu paljon.

Luumäen Kotkanniemi oli presidenttiparin koti ja yhä tärkeä paikka pojanpojalle. Talon peruskorjaus on nyt valmistumassa, ja kuulijoita kutsuttiinkin tutustumaan tähän ainutlaatuiseen paikkaan.


Teemu Keskisarjan värikäs puhe upposi nuorisoon

Teemu Keskisarja on vuonna 1971 syntynyt historioitsija. Hän valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990 ja opiskeli myöhemmin historiaa Helsingin yliopistossa. Sieltä hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja Suomen historian tohtoriksi vuonna 2006.

Suomi 100 -luennossa Keskisarja käsitteli lähinnä polkua Suomen itsenäisyyttä kohti ja vaikeuksia, joita Suomi kohtasi matkan varrella. Luennon alkupuolella Keskisarja esitti kysymyksen: Oliko Suomi valmis itsenäisyyteen vuonna 1917? Hänen sanojensa mukaan Suomen itsenäisyys tuli monelle taholle hieman puun takaa, jonka vuoksi “itsenäistyminen meni vituiksi.”

Keskisarja pohti myös syytä vuonna 1918 syttyneeseen, 3 kuukautta kestäneeseen sisällissotaan; vuonna 1917 ihmisillä oli vain vähän keinoja selvitellä erimielisyyksiä, joka johti useisiin yhteenottoihin ja lopulta sotaan. Lopuksi hän muistutti siitä, että sodat eivät syty itsekseen, vaan ne syttyvät ihmisten toimesta.

Ulla Appelsin – Lappeenrannasta Ilta-Sanomiin

Juontajat Juho Kokko ja Seppo Kivimäki Ulla Appelsinin kanssa.

Päätoimittaja Appelsin aloitti puheen 1980-luvun aikoja muistelemalla. Puheessa Appelsin mietti, kuinka samankaltaista, vaikka silti niin erilaista elämä oli hänen lukioaikoinaan Lappeenrannassa. Moni asia on samoin kuin 30 vuotta sitten: Monari on edelleen olemassa ja satamasta saa vieläkin vetyjä.

Puhuja muistuttaa, ettei teini tuolloin osannut ajatella tapahtumien suuruutta ja merkittävyyttä, esimerkiksi Saksan jakoa kahteen osaan Berliinin muurilla, Neuvostoliiton hallitsemaa Viroa tai Neuvostoliittoa valtiona ja kommunismin vaikutusta.

Appelsin pohti, että vaikka ei ajattele, niin monia merkittäviä asioita tapahtuu ja on tapahtunut aivan viime aikoinakin. Mm. Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi ja kapina Kataloniassa eivät vain tunnu niin suurilta, jos ei ne omaan elämään vaikuta. Suurta kohua herättänyt Yhdysvaltojen nykyinen presidentti ja hänen puheensa tuntuvat jo melko huolestuttavilta. Näistäkin tapahtumista tullaan varmasti kuulemaan aikojen päästä, kun ihmiset muistelevat tätä vaihetta. Vaikka ympärillä on vuosikymmenien ajan tapahtunut kriisejä, on Suomi pysynyt vakaana, toimivana ja turvallisena. Suomalaiset eivät välttämättä edes ymmärrä hyvää tilannettaan.

Opiskelijoiden kommentit luennon jälkeen

1. Mitä luennoista jäi mieleen?

2. Kuka oli mielestäsi paras puhuja, miksi?

3. Mitä Suomen itsenäisyys merkitsee sinulle?

Panu Peräkylä 3D

Panu Peräkylä

1. Mieleen jäi paljon erilaisia asioita historiasta. Myös yksityiskohtaisempia juttuja, kuin oppikirjoissa. Sai myös erilaisia näkökulmia.

2. Teemu Keskisarja, koska hänellä oli mielenkiintoisia näkökulmia, hyvä puhuja ja osasi ottaa yleisön hyvin haltuun.
3. Hieno asia, koska saa itse päättää omista asioita. Oma isoisä on ollut sodassa mukana ja olen kuullut tarinoita, niin se on hieno juttu.

Alisa Pylkkänen 3F

1. Todella pitkät ja puuduttavat puheet.

2. Riitta Uosukainen, koska hänen luentonsa oli selkein ja sitä jaksoi kuunnella hyvin.

3. En osaa oikein sanoa, Olen ylpeä siitä, että olemme itsenäinen kansa. Olen myös innoissani tästä juhlavuodesta.

Susan Rämä

Susan Rämä 2A

1.+ 2.Historioitsija omalaatuisellaan tyylillään puhua ja pukeutua.
3. Itsenäisyys merkitsee vapautta.

Jere Sinkkonen 2B

1. Jee-juttu jäi mieleen.

2. Ulla Appelsin oli lempipuhuja.
3. Aika paljon merkitsee.

Santeri Turppo 3C

1.+2.Teemu puhui hyvin.

3. Paljon, ei voi itse välttämättä käsittää.

---------------

Toimittajat

Taru Holsti

Siiri Kaijansinkko

Niklas Nisonen

Ulla Netti

Kuvat

Kaisu Lahikainen