Mielen ja kehon ihme - ihminen

Ihmisen mieli on ihmeellinen. Se auttaa selviämään niin arjesta kuin elämän kriiseistä. Mieli on myös voimakas ja voi usein saada ihmisen uupumaan. Tämän vuoksi mielen ja kehon välille on löydettävä tasapaino, jonka loppujen lopuksi ihminen voi saavuttaa vain itse omalla elämänhallinnallaan. On haasteellista ajatella, että olemme itse vastuussa omasta tasapainosta, vaikka tunnemme itse itsemme parhaiten tässä maailmassa. Se voi tuntua jopa pelottavalle, jos ihminen tajuaa, että esimerkiksi onnellisuuden löytäminen on kiinni oman mielen hallinnasta. Terapeutti tai lääkäri ei tätä pysty puolestamme löytämään, vaikka auttaa toki voi. Miten voimme oppia tasapainoiseen elämään, jossa keholla sekä mielellä on omat paikkansa? 

Jaana Hautalan artikkelissa “Mielenvoima - 10 vinkkiä tasapainoon ja onnistumiseen” (23.1.2019, Oivaltamaan.fi) esitellään ohjeita mielenvoiman löytämiseen. Tämä voima voidaan löytää esimerkiksi erilaisten mielikuvaharjoitteiden avulla. Artikkelissa korostetaan ihmistä löytämään oma tapansa rentoutua ja löytämään oman elämän merkitys. Vaikka artikkeli korostaa mielen tasapainon merkitystä, tuo se esille myös kehollisuuden tärkeyden. Hautala esimerkiksi kehottaa päivän mittaan tarkistamaan oman ryhtinsä ja sen, kuinka kannattelee itseään. Ihminen joka kykenee kannattelemaan itsensä rehellisesti, voi todennäköisesti myös henkisesti paremmin. Kun mieli ja keho voivat hyvin, elämän mielekkyys kasvaa ja näin ollen energiaa jää oleellisiin ja mielekkäisiin asioihin. 

Mielen ja kehon tasapainon löytämisen tärkeys korostuu nuoruudessa. Jo ihmistä tutkiva tieteenala psykologia todistaa sen, kuinka nuoren ajattelu kehittyy runsaasti. Lisäksi esimerkiksi tämän sukupolven nuoret elävät hyvin poikkeuksellista aikaa globaalin pandemian keskellä ja monet arjesta tutut elementit ovat jääneet pois. Esimerkiksi on jouduttu rajoittamaan monia urheiluharrastuksia, jotka vahvistaisivat niin mieltä kuin kehoa. Ystäviäkään ei voi välttämättä tavata.  Juuri niitä kahta elintärkeää elementtiä rajoitetaan, joista elämän tasapaino muodostuu. Monen nuoren, lapsen kuin aikuisen on etsittävä uusia keinoja mielen ja kehon tasapainon löytämiseksi. Ne voivat olla esimerkiksi Hautalan artikkelissa mainittuja mielikuvaharjoitteita tai esimerkiksi etäyhteydenpitoa kanssaihmisiin. 

Jotta ihminen voi säilyttää mielen ja kehon harmonian, voi sen eteen joutua tekemään konkreettisia tekoja. Ylen artikkelissa “Unohda hetkeksi paineet ja ihmissuhdekiemurat! Metsään uppoutuminen tekee meille hyvää, ja siihen on nyt kehitetty kolmen vaiheen menetelmä” ( 1.10.2019, Yle Uutiset) käsitellään niin sanottua metsään uppoutumista ja siihen liittyviä tuntemuksia. Artikkelissa on haastateltu tietoisuustaitovalmentaja Jarko Taivasmaata, jonka mukaan metsään uppoutumisessa ihminen voi kokea sulautuvansa luonnon ympäristöön. Ihminen voi myös kokea pääsevänsä irti kehon jännityksestä. Tämän voidaan myös olettaa rauhoittavan mieltä. Metsään uppoutuminen on mainio esimerkki siitä, kuinka esimerkiksi kehon jännittyneisyyden poistaminen poistaa välillisesti myös mielen päällä liehuvat murheet. 

Mieli on kautta aikojen saanut ihmiset voimaan pahoin ja samalla, kun mieli kärsii, myös keho kärsii. Ihminen siis horjahtaa kokonaisuudessaan, kun toinen osapuolista saa tarpeekseen. Ei ole kuitenkaan syytä vaipua epätoivoon. Kehoa voi oppia kuuntelemaan ja ihminen voi oppia tekemään omaa hyvinvointiaan vahvistavia toimia. Hautala painottaakin menestymisen henkisiä taitoja, joita ovat muun muassa itseluottamus, paineensietotaito ja rentous. Menestymisen takana ei aina siis välttämättä ole pelkkä tieto esimerkiksi matematiikan kaavoista, vaan ihminen on mahdollisesti aina luottanut omaan osaamiseen ja oppinut sietämään ympäristön asettamia paineita. Ehkä myös pandemian keskellä elävät nuoret voisivat ottaa neuvoista vaarin ja alkaa keskittyä omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi harjoittamalla paineensietokykyä. Voisi olla, että etäkoulu ei painaisi enää niin kovasti, kuin se on tähän asti tehnyt. 

Tasapainoiseen elämään voi oppia ja oman elämän voimansa voi löytää. Jollekin se voi olla ystävät, toiselle usko Jumalaan tai kolmannelle metsään uppoutuminen. Mikä se asia kenellekin onkaan, tärkeintä on oppia tasapainottamaan omaa elämää ja ennen kaikkea löytämään tasapaino mielen ja kehon välille. On muistettava, että mieli saattaa joskus valehdella tai kertoa meille virheellistä tietoa ja keho saattaa tunnistaa tuntemuksia väärin. Siksi metsään uppoutumisen tavoin olisi tärkeä uppoutua omaan sisimpäänsä ja kuunnella, mitä se haluaa meille viestittää. Kuten Taivasmaa artikkelissa toteaa, tärkeää on tuntea olonsa turvalliseksi, samalla tavalla kuin voi tuntea omassa kodissaan. Keho ja mieli seuraavat meitä, minne menemmekin, ja siksi on vaivannäön arvoista huoltaa niitä ja ennen kaikkea löytää tasapaino niiden välille. “Ole aito ja löydä sinun elämän merkitys”, toteaa Jaana Hautala.

Ruusu Martikainen