Elettyämme seitsemän päivää Ranskassa, tutustuimme täysin erilaiseen kulttuuriin. Haastattelimme isäntäperheitämme suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin eroavaisuuksista. Yksi mieleenpainuvimmista eroista oli täysin erilainen ruokakulttuuri. Ranskalaisissa talouksissa ruokaa syötiin paljon niukemmin ja harvemmin verrattuna suomalaisiin talouksiin. Ruokaa syötiin kolme kertaa päivässä kouluruoka mukaan laskettuna. Aamupalat olivat niukkia ja välipaloina toimivat suklaakeksit tai muut makeat herkut. Myös annoskoot lautasella olivat huomattavasti pienempiä.
Kouluruoka Ranskassa oli kuitenkin kattava ja täyteläinen, mutta heille se on kuitenkin maksullinen ruoka. Suomessa saamme ilmaisen kouluruoan, mutta sen monipuolisuus ei kuitenkaan ole samalla tasolla ranskalaisen kouluruuan kanssa. Haastateltuani pariani hän myös sanoi etteivät he itse ole tyytyväisiä heidän kouluruokaansa. Tämä oli yllättävää, sillä heidän kouluruokansa oli monipuolinen sekä vaihtoehtoja joista valita oli paljon. Heillä oli ruokailussa myös jälkiruokaa, kuten suklaatäytteisiä munkkeja. Suomessa kouluruokalassa on tarjolla harvoin jälkiruokaa ja usein jälkiruokana toimii jokin hedelmä, esimerkiksi banaani. Tämä on kuitenkin terveellisyyden kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto. Muutenkin koen, että Suomessa syödään paljon terveellisemmin. Emme anna lapsillemme suklaakeksejä välipalaksi, vaan opetamme syömään terveellisesti ja täyttävästi.
Usein kulttuurissamme opitaan jo lapsena minimoimaan herkut ja erottelemaan ne normaalista ruuasta; esimerkiksi lapsena toimii herkkupäivät kerran viikossa, eikä makeita herkkuja oteta ennen kunnollista pääruokaa. Herkuttelu liittyi myös ainakin minun isäntäperheeni jokapäiväiseen elämään, sillä jokaisen päivällisen jälkeen otettiin jälkiruokaa. Myös heidän myöhäinen ruokailun ajankohta kiinnitti huomioni; päivällinen syötiin myöhään illalla, jolloin itse suomalaisena olisin syönyt kevyen iltapalan.
Kyselin lähinnä pariltani koulunkäynnistä sekä siitä, mitä nuoret tekevät vapaa-ajalla ja sain kuulla, että koulu kestää keskimäärin 15 vuotta. Se aloitetaan 3-vuotiaana ja koulu päättyy 18-vuotiaana. On kuitenkin mahdollista lopettaa koulu jo 16-vuotiaana. Vapaa-ajalla nuoret tekevät samoja asioita kuin suomalaisetkin: juttelevat kavereidensa kanssa ja esimerkiksi parini kertoi soittavansa musiikkia sekä urheilevansa kavereidensa kanssa.
Vapaa-aika jäi kuitenkin ranskalaisilla nuorilla vähäiseksi, sillä koulupäivät ovat erittäin pitkiä. Parini normaali arkipäivä saattoi alkaa kello 7.00 (bussilla kesti 45min koululle) ja loppua 18.00. Tämä kuulostaa omaan korvaani erittäin pitkältä ajalta olla koulussa ja opiskella, sillä suomalaisen opiskelijan pisin koulupäivä on yleensä 8.00-16.00 (ja tämäkin tuntuu jo hyvin pitkältä ajalta olla koulussa).
Juteltuani ranskalaisten kanssa he sanoivat olevansa harmissaan siitä, ettei vapaa-ajalla kerennyt esimerkiksi harrastamaan kunnolla mitään koulusta aiheutuneen väsymyksen ja paineen takia. Oma parini kuitenkin opiskeli hyvin paljon ja esimerkiksi viikonloppuna hänen kotiinsa tuli opettaja, joka opetti hänelle matematiikkaa ja muita aineita. Tämä kuulosti oudolta itselleni, sillä Suomessa en tunne ketään kuka tekisi vastaavanlaisia asioita viikonloppuisin (lauantain aamuna). Tämä kuitenkin näytti olevan täysin normaalia Ranskassa, eikä parini venhemmatkaan “säälineet” häntä raskaasta kuormituksesta vaan päinvastoin olivat erittäin tiukkoja opiskelemisen suhteen. Suomessa suhtautuminen on paljon rennompaa ja annetaan enemmän nuoren tehdä ns omat valintansa. Ranskalaista elämää nähdessäni ymmärsin kuinka paljon vapaa-aikaa suomalaiset nuoret saavat.
Kristina Jylhä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti